11/17/2011

Love is the funeral of hearts



Nyt kun tuntuu, etta omat asiat toimii jotenkin taalla pain, niin sit Suomessa kavi vahan ikavemmin. Mun aidin veli menehtyi eilen ja tottakai se on saanut omatkin fiilikset huonoksi. Miten voi olla nain, etta nain voi kayda kun ma olen toisella puolella maapalloa, enka mun perheeni tukena Suomessa.

Mulla on tanaan ollut huono paiva tan takia, oon pohtinut miten tassa jatkaa. Mun perheeni Suomessa on mulle kaikkein tarkeinta ja niiden takia keskeyttaisin tosiaankin mun vaihto-oppilas vuoden, mutta se ei ole sita, mita mun aitini haluaa. Ma tunnen tan tilanteen melko epareiluksi talla hetkella, etta ma en pysty olemaan siella juuri nyt. Ja oikeasti, se on ainoa asia talla hetkella mita ma haluaisin. Millaan muulla ei oikeastaan ole nyt valia.

En tiia miten selittaisin sen kummosemmin.

11/16/2011

11/16/2011



Oon tylsa, koska en jaksa koskaan pistaa kuvia photobucketiin kotona, niin sit teen naita wehearit postauksia, tai kuvattomia postauksia kun mulla on study hall.

Ensinnakin naa pari paivaa on mennyt tosi kivasti! Ma voin myontaa, etta viime viikonlopun alussa oli taas rankkaa, mut nyt tuntuu et kaikki taas menee paremmin tassa perheessa ja muutenkin. Aloitin koripallon maanantaina ja nyt on kahdet harkat takana ja pakko sanoo, et toi valmentaja on aika tiukka, et se pistaa tekee iha urakalla hommii kahden tunnin sisalla. Mut kaipa tahan tottuu!

Eilen olin kattomassa SUNY Oswego Collegea, joka oli tosi kiva kokemus. Oli kiva nahda niiden jenkkien college, minkalaista se olisi ja minkalainen niiden campus on. Sinne kesti noin kaks tuntia ajaa koulubussilla, mut ne matkat meniki jutellen kavereiden kanssa ja silleesti. Kohta meen takaisin luokkaan, sitten harkat ja kotiin.

Arki pyorii, ens viikolla Tennesseehen. Vaikka kaikki asiat on periaatteessa ihan hyvin, niin tottakai tuntee ikavaa silti. Ei sita niin vaa ajattele, mut sen tuntee. Ei sita osaa selittaa. Mut miten voisin selittaa ikavaa ihmisia kohtaa, joiden kanssa oon elanyt yli 16 vuotta ja jakanut niiden kanssa mun elamani ilot ja surut? Ei se tosiaan ole sama asia, etta asut ihmisten kanssa, jotka oot tuntenut kohta sen kolmisen kuukautta. En ma tunne oloani vielakaan oikein kotoisaksi taalla.

Ei tassa muuta, hengissa ollaan vielakin :)

11/08/2011

Ei mitään hätää, jos ei omat voimat riittäneet. Ei mitään hätää, se olen minä joka voin kuivata sun kyyneleet

! Kuvaton tylsa postaus, lukekaa silti

Mulla on taas study hallin tunnilla aikaa miettia asioita ja ajattelin kirjoittaa teille vahan syvallisempaa pohdintaa. (Tai ei oikeesti ois aikaa, kun voisin lukee tas historiaa, kun en saanut testia tehtyy loppuun niin teen sen parin tunnin kuluttua loppuu nii tas valis ois aikaa lukee..)

No mut joo, vaihto-oppilasvuotta mainostetaan "elamasi paras vuosi!" Ma toivon, etta jokainen ymmartaa etta se ei tule olemaan pakosti sun elamasi paras vuosi silla odotetulla tavalla. Se auttaa sua kasvamaan ihmisena. Opit arvostamaan pienia, normaaleja asioita, opit ymmartamaan muita ihmisia ja eri kulttuureja. Miten ma olisinkaan arvannut kun lahdin, etta mulla tulisi ikava suomalaisia taloja, kavelyteita tai sita, etta pystyin ottamaan vaan bussin Helsinkiin?

Mulla ei ole ehka ollut kaikkein helpoin vaihtarivuosi tahan mennessa, mutta se on tosiaan kasvattanut ja opettanut mua. Oon huomannut olevani ihmeellisen vahva persoona, silla valilla on tuntunut etta ei tassa oo muuta ku paskaa lapattu niskaan, niin silti on pysytty pystyssa. Ja ma voisin miettii, etta taa johtuu siita, etta ma tosiaan olin niin avoin kun ma lahdin. Hyvaksyin jo alusta lahtien, etta toisessa perheessa elaminen ei tule olemaan mitaan ruusuilla tanssimista. Vaikka sa asut joidenkin kanssa, niin silti periaatteessa sa olet kokoajan yksin ennenkun sa opit tuntemaan jonkun ihmisen todella todella hyvin. Valilla, kun istun tan perheen olkkarissa niin mietin valil et "oonpa ma muuten yksin." Se johtuu siita, etta taa on ollut perhe niin monia vuosia. En tunne ehka oloani et oisin osa niitten perhetta, mutta ma yritan ja oon yrittanyt kokoajan.

Taalla huomaat, etta naurettavan pienet asiat saattaa masentaa sua. Jos joku sanoo vaaralla aanensavylla sulle jotain, jos kavereitten kans ei tuukkaan puhuttua mitaan tai jos perheen kanssa on ongelmia. Tunteet menevat tosiaan ihan kuin aaltoina, etta ensiks tuntuu et on niin kivaa, mut sit saattaa tapahtua joku ihan pieni juttu ja tuntuu et koko vaihtarivuos on aivan perseesta, et miks ikina lahdinkaan. Sit mietin hetken aikaa, et miksi ma tosiaan lahdin? Ja paa takaisin pystyyn ja kohti uutta vastatuulta.

Mut on taalla kylla huomannut, etta pienet asiat piristaakin sua. Kun olin Suomessa, niin join kokista 24/7, mut taalla se on varmaan paivan kohokohta jos kayn ostaa kokista tai jos perhe on ostanut mulle kokista. Mua piristaa, jos mun hostperheessa kaikki on iloisia. Sellanen paiva, kun ei tuu yhtaan laksyja ja paaset vaan suoraan nukkumaan illalla, niin piristaa kummasti. Tai mua piristaa vaan se, etta jos joku tulee illalla kaymaan taalla kylassa. Jos on hyva saa tai jos juttelet hyvista asioista sun hostperheen kanssa. Kaikki tammonen arkinen asia.

Ja monet on muuten sanonut, etta taa toinen kuukausi on kaikkein vaikeinta aikaa melkeenpa ja en yhtaan epaile sita! Odotan jo, etta taa syksy on ohi, koska syksylla ei sinansa ollut mitaan odotettavaa. Okei Halloween, mut ei se nyt nii kummonen. Tennesseehen kahen viikon paasta ja sit alkaakin joulukuu, jossa onkin sit jo odottamisen arvoisia juttuja ! :)

Nyt perjantaina on taas joku veteraanien paiva niin ei oo koulua, niin mennaan ostoskeskukseen :) Vois ostella postikortteja ja joululahjoja mitka lahettaisin pikkuhiljaa Suomeen pain.

Pari asiaa, joita kaipaan Suomesta:

- Perhe ja ystavat tietysti
- Salo, Karkkila, Lohja
- Suklaa ja salmiakki..
- Sita, kun aiti taytti aina kampan tayteen kynttiloita
- Paivaunet koulun jalkeen
- Ruisleipa
- Helsinki ja se, kun sai ottaa bussin vaan Helsinkiin
- Valintatalo (?) ja S-market, seka ABC Masuuni
- Se, kun ymmarsit mita sun koulukirjoissa luki.. Eli Suomen kielta on vahan ikava
- Suomalaisuutta ! :D
- ES jonnejuoma
- No periaatteessa kaipaan sita, kun olin melkeenpa kokoajan kavereiden kanssa

Kylla niita on muuta kirjoitettu ylos, kirjoittelen niita myohemmin. :)