Heippaa !
Herttine aika on mennyt nopeesti, nyt on jo helmikuu ! Kohta on maaliskuu .. voi ei, sitte alle puolvuotta ja pitäiskin olla maailman toisella puolella! Oon sika innostunut mut voin kyl kertoo, että parien asioiden takii oon kans jännittynyt lähtemään. Mut tää on sitä mitä oon odottanut ja todellakin avoimin mielin ollaan lähössä !
Mut nyt ihan oikeeseen asiaan, meinaan mä ajattelin postata teille tänään just tän mun vaihtaripolun. Miksi Yhdysvallat? Miksi nyt?
Joo eli tosiaan, taisin olla vitosluokkalainen kun menin kertomaan äidille, et "hei mä lähen vaihto-oppilaaks kun mä täytän neljätoista!" Olin lukenu vähän EF'ltä tietoo Saksasta ja olin ihan tajuton Tokio Hotel fani niin tottakai sinne Saksaan piti sitte päästä. Äiti tietty vähän nauro sillee et "juu ohan se ihan hyvä idea", ei kyl ajatellut ihan tosissaan sillon.
No pari vuotta siinä sitten ihan tosissaan meni, pohdein vaihtarisuunnitelmia aikasen paljon ja kun menin seiskalle niin mulle tuli uus maa kiikareihin - Yhdysvallat. Mä en tosissaan tiennyt hakisinko Saksaan vai Yhdysvaltoihin, mutta sitten sinä syksynä kun olin 14 ('09) niin mä tosissaan hain sinne Saksaan. Mä kävin EF'n haastattelussa, kirjotin parin kuukauden Saksan harjoittelulla esseen ja ne sano, että jos tuun kirjottamaan ens syksynä uuden esseen vielä. :D
No parisen kuukautta mä pohdein mitä mä haluan, mitä en, onko Saksa sitä mitä mä halusin. Tottakai mä halusin käydä siellä, kun mun isän sukujuuret on saksalaiset. Mut oikeesti, mä halusin kokea High School Spiritin, mä halusin kokee sen jenkkejen koulutsydeemin, joka on niin erilainen. Niinpä mä hain helmikuussa taas uudestaan, nyt kohdemaana Yhdysvallat ja mut hyväksyttiin ! .. Ei toki viime syksynä kyllä tullut hyväksymiskirje sinne Saksaankin, mutta otin yhteyttä EF'n ja tää homma sitten peruttiin.
Mä lähden jenkkeihin siis tosissaan nyt heti peruskoulun jälkeen. En tiiä onko se monista fiksuu vai ei, lukion opo sano mulle et kannattaa lähtee ykkösen jälkeen, mut must itestäni tuntuu fiksummalt lähtee nyt. Ja ehkä mä teen tosissaan mikä tuntuu nyt paremmalta.
Mut eli siis, mun piti muuttaa omaan kämppään kun tuun jenkeistä, mut suunnitelmat on vielä vähän auki. Mut jos muutankin omaan kämppään nii helpompi sekin on sit niin kun ei tarvii pohtii mitä tekee sille kämpälle vuoden ajan. Ja tosiaan sekin asia, että mun ite on helpompi alottaa lukio sitten puhtaalta pöydältä kun oon viettänyt erilaisen vuoden.
Ja tosiaan olen lähdössä Yhdysvaltoihin avoimin mielin. En tosiaan ole odottamassa sitä saippuasarjojen jenkkilää! Ihmiset on erilaisia, tavat on erilaisia, ne vaan on otettava avoimesti vastaan. On se koulu mihin sitten joudunkin, niin vaan parin sadan oppilaan tai parin tuhannen oppilaan koulu, niin sinne on mentävä. On vaan opittava itse ottamaan kaikki irti siiitä vuodesta!
Tottakai mä toivon, että tulee hyvä perhe ja hyvä vuosi. Mä ymmärrän, ettei se tule olemaan ruusuilla tanssimista vaan ennemminkin kasvattava ja kokemusrikas vuosi uuden kulttuurin ja ihmisten keskellä. :) On sisäistettävä se fakta, että on vuoden poissa kotoa, tutuista piireistä (vaikka kaipa sen sitten sielä vasta tajuaa) ja ettei se ole helppoa. Et tulee se kulttuurishokki kun ns. "turistivaihe" on ohi. Ei sitä tiedä miten voimakkaasti, mutta kaikki on voitava ottaa vastaan.
Huh, toivottavasti saitte jotai selkoa, must meinaa tuntu et kirjoitin kauheen sekavaista tekstiä !
