Don't ever look back

Moikka!

Ajattelin tehä nyt yhen postauksen, en omasta vaihtarivuodestani vaan tästä uutisissa olleesta;
Karu totuus vaihto-oppilasvuodesta: Parakkimajoitus tuppukylässä


Kun mä luin ton niin eka asia mitä mä tajusin "huh, onneks en lähtenyt EF'n kautta!" haha :D Mut ihan oikeesti, toi on ihan hirveen väärin. Jos joku on hyväksytty vaihtoon, niin tottakai järjestö takaa samalla löytävän hyvän perheen. Eihän tolla ollut edes perhettä, asui parakkimajoituksessa? Huhhu, nyt kyllä EF'n maine kärsii ! Varsinkin kun kyseinen järjestö just kehuu olevansa kokenein järjestö, jonka kautta voi lähteä luotettavinmielin matkaan. Tosiaan laittavat hirveät rahat mainostukseen, jotta saavat hyvän maineen - mutta sitten tää kaikki muu ei sujukkaa niiku pitäis.

Mitä te ootte mieltä tosta aiheesta?

Mä olin siis lähdössä EF'n kautta Saksaan ja pakko sanoa, että tosiaan oon tyytyväinen etten lähtenyt EF'n kautta mihinkään, jos se ei osaa asioitaan noinkaan edes hoitaa. Samaisessa parakkimajoituksessa oli muitakin vaihtareita ja kotihoitajat huolehtivat noista. Hei ei oikeasti?
Mä olin kerran EF'n tiedotustilaisuudessa ja siellä ne selittivät "juu laitamme vaihtarimme asumaan joko kyliin tai sitten maatilalle." Mut tommonen on jo vähän yli mennyttä.

Ja vaikka kyse onkin yksittäistapauksesta joita sattuu melkein joka järjestölle, niin en ole vielä näin pahasta mokasta kuullut. Enkä nyt siis tarkota haukkuu EF ihan kokonaan, jos joku siis sen kautta on lähdössä tai kokenut upean vuoden with EF. Halusin vaan jakaa mielipiteeni tästä <:

Johanna

Let your children go, If they come back, they'll come home stronger

Moikka !

Mulla on aika rankka kouluviikko takana ja nyt oon mun mummilla, joten ajattelin postailla teille näitä mun ajatuksia (jotka ei kyl oo muuttunut mihkään :D) vaihtarivuodesta.

Meillä kävi viimeviikolla opontunnilla yks vanha vaihtari kertoilemassa vuodestaan Brasiliasta. Se oli ihan kiva kuunnella toisten juttui niiden vuosista, ensimmäisistä päivistä, kulttuurisokista ym. Mulla itelläni on tosi positiivinen kuva vieläkin tästä hommasta - hei tottakai, mun unelma. Oon mä toki valmistautunut kaikkeen ei-niin-mukavaankin, mut niistä mä en jaksa stressata vielä ! Mä en jaksa miettiä listaa "mitä pelkään eniten", koska oikeesti mulla on vaan kaks, jotka voisin kertoo teille tässä nyt. Vaik kyl nääkin varmasti vuoden mittaan tulee muuttumaan!

1) Vaihtolennot
Joo okei, ehkä tyhmin asia ikinä. Mä rakastan lentoja, joten tykkään et niitä on useampi. Mut eniten mua jännittää jos sitten jään matkasta jollain isommalla lentokentällä. Ja sitku kukaan ei sielä päi puhu suomea, niin yritä sopertaa englantia ku tarpeeksi stressiä muutenki. Joka tapaukses mä odotan lentoja tosi paljon, koska ei se päämäärä vaan se matka.

2) Takasin Suomeen tulo
Ei varsinainen pelko, mut tietysti mä nyt jo jännitän sitä, et jos kiinnyn Yhdysvaltoihin ja sit joudun tuleekki takas. Porukat nyt jo sanelee mulle, että "et sitten jää sinne jenkkeihi!" Joo enhän mä voikaan, viisumi loppuu. Mut aina saa unelmoida. Hah

Mä en stressaa tämmössist asioista: saanko kavereita, miten ymmärrän koulussa.. Positiivisella asenteella mennään - jos en ymmärrä koulussa, niin enköhän mä ajankans ala ymmärtämään ! : )

Johanna

Learn from yesterday, live for today

Halusin vaan jakaa tän teijän kanssa - jos oikeesti on mahdollisuus lähteä vuodeksi ulkomaille, tehkää se.

You know what I'm doing, right

Ajattelin tän päivän kunniaks tehdä toisenkin postauksen joka kertoo mun odotuksista vaihtarivuotta kohden, koska tän takia mä tän blogin näin aikaisin olin tehnytkin: että saan kertoa mun fiiliksistä tän suomessa olon aikana. :)

Mitä mä odotan vaihtarivuodelta? Totta kai mä voin selittää ummet ja lammet tästä aiheesta, mut oikeesti mä odotan mun tähän astisen elämäni parasta vuotta! Se sisältääkin tän kaiken: uudet ystävät, eläminen uudessa kulttuurissa, kokea High School Spirit USA:n koulussa.. Ja totta kai ne vaikeetkin ajat kuuluu jokaisen vaihtarivuoteen, mutta niitä ei niinkään odoteta. :D

Multa kysytään usein jo nyt, että "eiks sua yhtään pelota mennä uuteen maahan?" Ja mä joudun kieltämään koko kysymyksen, koska vielä se ei tunnu missään - tietysti. Ehkä se todellisuus iskee vasta sit ensi vuonna vähän ennen lähtöä ? Sillon voi olla, että mä mietin et mitä mä oikeen oon tekemässä !

Mut joka tapauksessa, tää on asia jota oon odottanut pienestä pitäen ja nyt mä pistän sen toteen. Juttelin mun opon kanssa tästä ja senkin mielestä on hyvä mennä, jos tällänen mahdollisuus tulee. Oon kuullut monesti vanhemmilt ihmisiltä, että he pelkäsivät lähteä - ja myöhemmin kaduttaa, ettei lähtenyt. Joten mä tahdon mennä, kokeilla kuinka hyvin omat siivet maailmalla kantavat !

Yritän näiden odotuksienki ajan kirjotella teille vähän mun tuntemuksista, fiiliksistä ja ennen kaikkea selittää mun omaa "vaihtaripohjaa", meinaa oon mä käynyt yhdessä toisessakin vaihtarihaastattelussa ja mut on myös hyväksyttykki sinne - meinaan Saksaan. :D

♥ Johanna

pictures by we ♥ it

I'm not the one you sweep off her feet

Moikka!

Eli mullakin on vaihtaripaperit lähetetty jo AFS'lle, en vaan muistanut ilmottaa :) Nyt odottelen SLEP-testiä ja sitte muutenkin odottelua. SLEP-testin jälkeen pitää varmaa alkaa miettimään jo niitä rokotuksiakin, ku twinrixii tarvitsi sen 6kk aikaa.

Mut suurin stressi on nyt kuiteski jo pyyhkäisty yli, onneks! Ja kattokaa blogin ulkoasupäivitys, mitä mieltä? Yritän muuttaa tästä pikku hiljaa enemmän mun näköistä blogia.

♥ Johanna