Let your children go, If they come back, they'll come home stronger

Moikka !

Mulla on aika rankka kouluviikko takana ja nyt oon mun mummilla, joten ajattelin postailla teille näitä mun ajatuksia (jotka ei kyl oo muuttunut mihkään :D) vaihtarivuodesta.

Meillä kävi viimeviikolla opontunnilla yks vanha vaihtari kertoilemassa vuodestaan Brasiliasta. Se oli ihan kiva kuunnella toisten juttui niiden vuosista, ensimmäisistä päivistä, kulttuurisokista ym. Mulla itelläni on tosi positiivinen kuva vieläkin tästä hommasta - hei tottakai, mun unelma. Oon mä toki valmistautunut kaikkeen ei-niin-mukavaankin, mut niistä mä en jaksa stressata vielä ! Mä en jaksa miettiä listaa "mitä pelkään eniten", koska oikeesti mulla on vaan kaks, jotka voisin kertoo teille tässä nyt. Vaik kyl nääkin varmasti vuoden mittaan tulee muuttumaan!

1) Vaihtolennot
Joo okei, ehkä tyhmin asia ikinä. Mä rakastan lentoja, joten tykkään et niitä on useampi. Mut eniten mua jännittää jos sitten jään matkasta jollain isommalla lentokentällä. Ja sitku kukaan ei sielä päi puhu suomea, niin yritä sopertaa englantia ku tarpeeksi stressiä muutenki. Joka tapaukses mä odotan lentoja tosi paljon, koska ei se päämäärä vaan se matka.

2) Takasin Suomeen tulo
Ei varsinainen pelko, mut tietysti mä nyt jo jännitän sitä, et jos kiinnyn Yhdysvaltoihin ja sit joudun tuleekki takas. Porukat nyt jo sanelee mulle, että "et sitten jää sinne jenkkeihi!" Joo enhän mä voikaan, viisumi loppuu. Mut aina saa unelmoida. Hah

Mä en stressaa tämmössist asioista: saanko kavereita, miten ymmärrän koulussa.. Positiivisella asenteella mennään - jos en ymmärrä koulussa, niin enköhän mä ajankans ala ymmärtämään ! : )

Johanna