11/29/2011
Tennessee !!
Pakko myöntää, etten oikein tiiä mistä alottaisin. Ootteko koskaan kuullut sanontaa "Home is where your heart is?" Musta tuntuu, että mun sydän jäi Tennesseehen. Se paikka, ne ihmiset. Siellä oli joo lämmin, ne tiet oli ihania ja vuoristoja näit joka puolella sun ympärilläs. Mun historianopettaja varoitti mua eteläisten ihmisten aksentista ja kyllähän se vähän yllätyksenä tuli kuitenkin! Se on paljon matalempi, ja niitten englantia vois verrata suomen kieles murteeseen jota mä puhun. Eli lyhennellää sanoja jne.
Eli lähdettiin tiistaina kahdeltatoista heti ku pääsin koulusta niin kohti Tennesseetä ja oltiin sielä kello 02:30 am, eli meni 14,5h tuntia ajaa pysähdyksineen. Tuli nukuttua jonkin aikaa, ei nyt ihan kamalasti kuitenkaa. Eka päivä tais olla vähän sateinen, muttei kylmä. Mut sit loput päivät olikin täysi hellettä! Ei millään ois halunnut tulla takaisin sateiseen New Yorkiin, ja vielä kaikkein pohjoisemmaks mitä pääsee :D
Vietettiin sielä siis Thanksgiving, jolloin syötiiin paaaljon ! Oli tosi rentoa, musta tuntuu et lähennyin mun hostperheen kanssa ja tuntuu paljon kotoisammalta olla niiden kanssa nyt. Mentiin yhtenä päivänä kattoo Bristol Motor Speedwayn valot, eli se piha-alue oli täytetty jouluvaloilla joiden ympäri ajeltii. Se oli siis tosi iso alue! Ja sit mentiin sisään tonne Bristol Motor Speedwayhyn, googlatkaa nii tiiätte :) Hostmom sano et varmaan kuuluisin Speedway mitä tuun näkemään.
Tuli ostettua parit asiat sieltä. Käytiin myös yhel kirpparilla, joka oli aikamoisen suuri.. Ja niikun hostperhe sanoikin, niin Tennesseessä kaikki on halvempaa. Ostin sieltä vihdoinkin uuden käsilaukun ja makso 7,50$? Bensa ja kaikki muukin on halvempaa. Tosin näitten bensahinnat on muutenkin niin naurettavan alhaiset et huhhuh. Jos käännän dollareiksi niin me maksettais melkeepä 8 dollaria /Gallon, nää maksaa jotain 3,50 dollaria /Gallon. Koska suomessahan me maksetaan yli ton jo litrasta joka on noin puolet gallonasta.
Ja mitähän muuta.. No nyt tulee mäkki jo ulos korvista, ku ollaan syöty siellä nii usein! Kun lähdettiin sunnuntai aamun kello 05:00 am ajaa kohti New Yorkia, niin pysähdyttii joskus kahdeksan aikaa syömää aamupalaa mäkkii Virginiassa. Ei sen puolee, mäkin aamupala on hyvää.. Se Egg Muffin! Ja sit myöhemmi pysähdyttii syömään lunch mäkissä ja oltiinkohan me Pennsylvaniassa. Ja jotain ei niin kiinnostavaa, niin tänään harkoissa mietin et "miten mun nilkkaan sattuu näi paljon!" ja katoin nii mun nilkassa ollut hankauma oli tulehtunut ja turvonnut. Ja nää kaikki on tietty aina samassa jalassa.. Mun vasenjalka näyttää iha kamalalta :D Ja huomenna on siis semmonen harjoituspelitsydeemi et pelataa useempii joukkueita vastaa. Ja sitte lauantaina on peli Hermonissa :)
Ja hei, kiitoksia kaikille jotka jaksaa kommentoida! Ette tiiäkkää kuinka paljon piristätte aina mun koulupäiviä kun study hallilla tuun kattoo mun blogia (köhköh) ja mulla on kommentteja :) Joskus löytyy aikaa vastaa ja joskus ei, mut yritän nyt taas vastailla paremmin ! Huhhuh, enpä muista millon oisin käyttäny johonkin postaukseen näinkää paljon aikaa :D
11/21/2011
Pari kuvaa
Pari ylintä kuvaa on ostoksia. Noi nallekarkkirannekorut menee mun siskontytöille Suomeen ja sit on tosi huikeet koripallokengät.. Miks ees otin jonkun kuvan koriskengistä :D Alimmat kuvat on ehkä enemmän semmosia, et näätte ees vähän minkälaisia katuja täällä on. Kun tuntuu et mun kaikki kuvat on niin yksityiskohtaisia, että piti ottaa ees yks tommonen katukuva. Ja noi alimmat kuvat on läheisestä kylästä otettu :)
21.11.2011
Tähän pieneen aikaan mitä en oo päivittänyt, niin on mahtunut taas paljon. On tuntunut, että vaihtarina oleminen on surkein päätös minkä ikinä oon tehnyt, on tehnyt mieli huutaa, oon kironnut suomeksi, mut samalla on mahtunut päinvastaisia tunteitakin. Kun koristeltiin täällä jouluiseksi (jep joulukuusikin on jo), niin tuli tosi kiva fiilis. Tuli joululauluja ja oli oikeasti jouluinen olo, ainoastaan ettei oo yhtään lunta.. On ollut onnistumisen fiilistä ja samalla on ollut tosi kiva fiilis, ku pelaan korista.
On myöskin sattunut muita asioita. Soitin mun aluevalvojalle viime viikonloppuna ja tapaan sen tossa joku päivä. Pitää vähän jutella asioita läpi. Huomenna lähdetään perheen kanssa Tennesseehen! Vihdoinkin vähän lomaa, musta tuntuu et tätä on kaikki jo vähän tarvinnutkin. Ajetaan läpi New York, Pennsylvania, Maryland ja Virginia ja tohon matkaahan menee noin 14h pysähdyksineen.. Lähdetään huomenna luultavasti kolmelta tai ennen niin ajelemaan ja ollaan keskiviikko aamuna suunnilleen kello viis Tennesseessä. :) Must on kiva päästä vähän pois New Yorkista! Hostiskä jo varotti, et mulla tulee vaikeuksia ymmärtää ihmisiä siellä, koska eteläisissä osavaltioissa asuvat nii niil on se oma aksentti. Haha
Kirjoittelen sitten ensviikon puolella, koska tullaan joskus sunnuntaina takaisin !
11/17/2011
Love is the funeral of hearts
Nyt kun tuntuu, etta omat asiat toimii jotenkin taalla pain, niin sit Suomessa kavi vahan ikavemmin. Mun aidin veli menehtyi eilen ja tottakai se on saanut omatkin fiilikset huonoksi. Miten voi olla nain, etta nain voi kayda kun ma olen toisella puolella maapalloa, enka mun perheeni tukena Suomessa.
Mulla on tanaan ollut huono paiva tan takia, oon pohtinut miten tassa jatkaa. Mun perheeni Suomessa on mulle kaikkein tarkeinta ja niiden takia keskeyttaisin tosiaankin mun vaihto-oppilas vuoden, mutta se ei ole sita, mita mun aitini haluaa. Ma tunnen tan tilanteen melko epareiluksi talla hetkella, etta ma en pysty olemaan siella juuri nyt. Ja oikeasti, se on ainoa asia talla hetkella mita ma haluaisin. Millaan muulla ei oikeastaan ole nyt valia.
En tiia miten selittaisin sen kummosemmin.
11/16/2011
11/16/2011
Oon tylsa, koska en jaksa koskaan pistaa kuvia photobucketiin kotona, niin sit teen naita wehearit postauksia, tai kuvattomia postauksia kun mulla on study hall.
Ensinnakin naa pari paivaa on mennyt tosi kivasti! Ma voin myontaa, etta viime viikonlopun alussa oli taas rankkaa, mut nyt tuntuu et kaikki taas menee paremmin tassa perheessa ja muutenkin. Aloitin koripallon maanantaina ja nyt on kahdet harkat takana ja pakko sanoo, et toi valmentaja on aika tiukka, et se pistaa tekee iha urakalla hommii kahden tunnin sisalla. Mut kaipa tahan tottuu!
Eilen olin kattomassa SUNY Oswego Collegea, joka oli tosi kiva kokemus. Oli kiva nahda niiden jenkkien college, minkalaista se olisi ja minkalainen niiden campus on. Sinne kesti noin kaks tuntia ajaa koulubussilla, mut ne matkat meniki jutellen kavereiden kanssa ja silleesti. Kohta meen takaisin luokkaan, sitten harkat ja kotiin.
Arki pyorii, ens viikolla Tennesseehen. Vaikka kaikki asiat on periaatteessa ihan hyvin, niin tottakai tuntee ikavaa silti. Ei sita niin vaa ajattele, mut sen tuntee. Ei sita osaa selittaa. Mut miten voisin selittaa ikavaa ihmisia kohtaa, joiden kanssa oon elanyt yli 16 vuotta ja jakanut niiden kanssa mun elamani ilot ja surut? Ei se tosiaan ole sama asia, etta asut ihmisten kanssa, jotka oot tuntenut kohta sen kolmisen kuukautta. En ma tunne oloani vielakaan oikein kotoisaksi taalla.
Ei tassa muuta, hengissa ollaan vielakin :)
11/08/2011
Ei mitään hätää, jos ei omat voimat riittäneet. Ei mitään hätää, se olen minä joka voin kuivata sun kyyneleet
! Kuvaton tylsa postaus, lukekaa silti
Mulla on taas study hallin tunnilla aikaa miettia asioita ja ajattelin kirjoittaa teille vahan syvallisempaa pohdintaa. (Tai ei oikeesti ois aikaa, kun voisin lukee tas historiaa, kun en saanut testia tehtyy loppuun niin teen sen parin tunnin kuluttua loppuu nii tas valis ois aikaa lukee..)
No mut joo, vaihto-oppilasvuotta mainostetaan "elamasi paras vuosi!" Ma toivon, etta jokainen ymmartaa etta se ei tule olemaan pakosti sun elamasi paras vuosi silla odotetulla tavalla. Se auttaa sua kasvamaan ihmisena. Opit arvostamaan pienia, normaaleja asioita, opit ymmartamaan muita ihmisia ja eri kulttuureja. Miten ma olisinkaan arvannut kun lahdin, etta mulla tulisi ikava suomalaisia taloja, kavelyteita tai sita, etta pystyin ottamaan vaan bussin Helsinkiin?
Mulla ei ole ehka ollut kaikkein helpoin vaihtarivuosi tahan mennessa, mutta se on tosiaan kasvattanut ja opettanut mua. Oon huomannut olevani ihmeellisen vahva persoona, silla valilla on tuntunut etta ei tassa oo muuta ku paskaa lapattu niskaan, niin silti on pysytty pystyssa. Ja ma voisin miettii, etta taa johtuu siita, etta ma tosiaan olin niin avoin kun ma lahdin. Hyvaksyin jo alusta lahtien, etta toisessa perheessa elaminen ei tule olemaan mitaan ruusuilla tanssimista. Vaikka sa asut joidenkin kanssa, niin silti periaatteessa sa olet kokoajan yksin ennenkun sa opit tuntemaan jonkun ihmisen todella todella hyvin. Valilla, kun istun tan perheen olkkarissa niin mietin valil et "oonpa ma muuten yksin." Se johtuu siita, etta taa on ollut perhe niin monia vuosia. En tunne ehka oloani et oisin osa niitten perhetta, mutta ma yritan ja oon yrittanyt kokoajan.
Taalla huomaat, etta naurettavan pienet asiat saattaa masentaa sua. Jos joku sanoo vaaralla aanensavylla sulle jotain, jos kavereitten kans ei tuukkaan puhuttua mitaan tai jos perheen kanssa on ongelmia. Tunteet menevat tosiaan ihan kuin aaltoina, etta ensiks tuntuu et on niin kivaa, mut sit saattaa tapahtua joku ihan pieni juttu ja tuntuu et koko vaihtarivuos on aivan perseesta, et miks ikina lahdinkaan. Sit mietin hetken aikaa, et miksi ma tosiaan lahdin? Ja paa takaisin pystyyn ja kohti uutta vastatuulta.
Mut on taalla kylla huomannut, etta pienet asiat piristaakin sua. Kun olin Suomessa, niin join kokista 24/7, mut taalla se on varmaan paivan kohokohta jos kayn ostaa kokista tai jos perhe on ostanut mulle kokista. Mua piristaa, jos mun hostperheessa kaikki on iloisia. Sellanen paiva, kun ei tuu yhtaan laksyja ja paaset vaan suoraan nukkumaan illalla, niin piristaa kummasti. Tai mua piristaa vaan se, etta jos joku tulee illalla kaymaan taalla kylassa. Jos on hyva saa tai jos juttelet hyvista asioista sun hostperheen kanssa. Kaikki tammonen arkinen asia.
Ja monet on muuten sanonut, etta taa toinen kuukausi on kaikkein vaikeinta aikaa melkeenpa ja en yhtaan epaile sita! Odotan jo, etta taa syksy on ohi, koska syksylla ei sinansa ollut mitaan odotettavaa. Okei Halloween, mut ei se nyt nii kummonen. Tennesseehen kahen viikon paasta ja sit alkaakin joulukuu, jossa onkin sit jo odottamisen arvoisia juttuja ! :)
Nyt perjantaina on taas joku veteraanien paiva niin ei oo koulua, niin mennaan ostoskeskukseen :) Vois ostella postikortteja ja joululahjoja mitka lahettaisin pikkuhiljaa Suomeen pain.
Pari asiaa, joita kaipaan Suomesta:
- Perhe ja ystavat tietysti
- Salo, Karkkila, Lohja
- Suklaa ja salmiakki..
- Sita, kun aiti taytti aina kampan tayteen kynttiloita
- Paivaunet koulun jalkeen
- Ruisleipa
- Helsinki ja se, kun sai ottaa bussin vaan Helsinkiin
- Valintatalo (?) ja S-market, seka ABC Masuuni
- Se, kun ymmarsit mita sun koulukirjoissa luki.. Eli Suomen kielta on vahan ikava
- Suomalaisuutta ! :D
- ES jonnejuoma
- No periaatteessa kaipaan sita, kun olin melkeenpa kokoajan kavereiden kanssa
Kylla niita on muuta kirjoitettu ylos, kirjoittelen niita myohemmin. :)
Mulla on taas study hallin tunnilla aikaa miettia asioita ja ajattelin kirjoittaa teille vahan syvallisempaa pohdintaa. (Tai ei oikeesti ois aikaa, kun voisin lukee tas historiaa, kun en saanut testia tehtyy loppuun niin teen sen parin tunnin kuluttua loppuu nii tas valis ois aikaa lukee..)
No mut joo, vaihto-oppilasvuotta mainostetaan "elamasi paras vuosi!" Ma toivon, etta jokainen ymmartaa etta se ei tule olemaan pakosti sun elamasi paras vuosi silla odotetulla tavalla. Se auttaa sua kasvamaan ihmisena. Opit arvostamaan pienia, normaaleja asioita, opit ymmartamaan muita ihmisia ja eri kulttuureja. Miten ma olisinkaan arvannut kun lahdin, etta mulla tulisi ikava suomalaisia taloja, kavelyteita tai sita, etta pystyin ottamaan vaan bussin Helsinkiin?
Mulla ei ole ehka ollut kaikkein helpoin vaihtarivuosi tahan mennessa, mutta se on tosiaan kasvattanut ja opettanut mua. Oon huomannut olevani ihmeellisen vahva persoona, silla valilla on tuntunut etta ei tassa oo muuta ku paskaa lapattu niskaan, niin silti on pysytty pystyssa. Ja ma voisin miettii, etta taa johtuu siita, etta ma tosiaan olin niin avoin kun ma lahdin. Hyvaksyin jo alusta lahtien, etta toisessa perheessa elaminen ei tule olemaan mitaan ruusuilla tanssimista. Vaikka sa asut joidenkin kanssa, niin silti periaatteessa sa olet kokoajan yksin ennenkun sa opit tuntemaan jonkun ihmisen todella todella hyvin. Valilla, kun istun tan perheen olkkarissa niin mietin valil et "oonpa ma muuten yksin." Se johtuu siita, etta taa on ollut perhe niin monia vuosia. En tunne ehka oloani et oisin osa niitten perhetta, mutta ma yritan ja oon yrittanyt kokoajan.
Taalla huomaat, etta naurettavan pienet asiat saattaa masentaa sua. Jos joku sanoo vaaralla aanensavylla sulle jotain, jos kavereitten kans ei tuukkaan puhuttua mitaan tai jos perheen kanssa on ongelmia. Tunteet menevat tosiaan ihan kuin aaltoina, etta ensiks tuntuu et on niin kivaa, mut sit saattaa tapahtua joku ihan pieni juttu ja tuntuu et koko vaihtarivuos on aivan perseesta, et miks ikina lahdinkaan. Sit mietin hetken aikaa, et miksi ma tosiaan lahdin? Ja paa takaisin pystyyn ja kohti uutta vastatuulta.
Mut on taalla kylla huomannut, etta pienet asiat piristaakin sua. Kun olin Suomessa, niin join kokista 24/7, mut taalla se on varmaan paivan kohokohta jos kayn ostaa kokista tai jos perhe on ostanut mulle kokista. Mua piristaa, jos mun hostperheessa kaikki on iloisia. Sellanen paiva, kun ei tuu yhtaan laksyja ja paaset vaan suoraan nukkumaan illalla, niin piristaa kummasti. Tai mua piristaa vaan se, etta jos joku tulee illalla kaymaan taalla kylassa. Jos on hyva saa tai jos juttelet hyvista asioista sun hostperheen kanssa. Kaikki tammonen arkinen asia.
Ja monet on muuten sanonut, etta taa toinen kuukausi on kaikkein vaikeinta aikaa melkeenpa ja en yhtaan epaile sita! Odotan jo, etta taa syksy on ohi, koska syksylla ei sinansa ollut mitaan odotettavaa. Okei Halloween, mut ei se nyt nii kummonen. Tennesseehen kahen viikon paasta ja sit alkaakin joulukuu, jossa onkin sit jo odottamisen arvoisia juttuja ! :)
Nyt perjantaina on taas joku veteraanien paiva niin ei oo koulua, niin mennaan ostoskeskukseen :) Vois ostella postikortteja ja joululahjoja mitka lahettaisin pikkuhiljaa Suomeen pain.
Pari asiaa, joita kaipaan Suomesta:
- Perhe ja ystavat tietysti
- Salo, Karkkila, Lohja
- Suklaa ja salmiakki..
- Sita, kun aiti taytti aina kampan tayteen kynttiloita
- Paivaunet koulun jalkeen
- Ruisleipa
- Helsinki ja se, kun sai ottaa bussin vaan Helsinkiin
- Valintatalo (?) ja S-market, seka ABC Masuuni
- Se, kun ymmarsit mita sun koulukirjoissa luki.. Eli Suomen kielta on vahan ikava
- Suomalaisuutta ! :D
- ES jonnejuoma
- No periaatteessa kaipaan sita, kun olin melkeenpa kokoajan kavereiden kanssa
Kylla niita on muuta kirjoitettu ylos, kirjoittelen niita myohemmin. :)
Subscribe to:
Posts (Atom)